Há duas terras, tão diferentes elas são kaksi maata on niin erilaista Uma é esculpida de luz toinen valosta veistetty on Na outra a luz nunca brilha toisen niityille päivä ei paista Nesta, as salas possuem noites infinitas on sen huoneissa yö loputon entre elas, algo escuro atravessa niiden välistä käy jokin musta Profundamente como o infinito syvä niinkuin on äärettömyys eu senti atingido por isso, siihen tuntenut oon kaipausta quando outono queimou minha alma kun on sielua kalvanut syys E agora pela ponte, fraca e frágil ja nyt äärellä sillan, heikon ja hauraan eu estou pedindo que me ajude pyydän sua auttamaan Segure minha mão se minha perna hesitar
Mesmo eu não deixando ir pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu Segure minha mão se minha perna hesitar kanna kun korteni maahan sortuu Carreg me, quando minha força acabar varjoista valoihin lentää anna Me deixe voar das sombras para a luz siipien suojassa kanna Me leve sob a proteção de suas asas sillä heikko on henkeni onnen orja Para meu espírito fraco, um escravo de sorte, temppeli sillä vain hento sorja É templo é frágil e bonito kanssani kuljethan poikki tän sillan Comigo você caminhará em cima desta ponte, aamun ja viimeisen illan Manhã e a última noite?
Eu vejo pedaçõs de madeira molhados minha frente mä nään eessääni kastuneet laudat parte deles já se despedaçaram osa niistä jo katkennut pois Nas ondas de rio estão as sepulturas dos mortos joen kuohuissa kuolleiden haudat Meu lugar seria entre eles? niiden luonako paikkani ois Eu fecho meus olhos, eu não ouso olhar silmät suljen en katsoa saata Enquanto não posso ver a outra costa (acho que se refera ao rio) kun ei rannalle toiselle näy eikä jalkojen alla oo maata minun askeleet orpoina käy ja nyt välissä synkän taivaan ja virran pyydän sua auttamaan
Nem sinto a terra debaixo de meus pés pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu Eu caminho passos sós kanna kun korteni maahan sortuu E agora entre o céu escuro e o fluxo (rio) varjoista valoihin lentää anna Eu estou pedindo que me ajude ajude siipien suojassa kanna sillä heikko on henkeni onnen orja temppeli sillä vain hento sorja kanssani kuljethan poikki tän sillan aamun ja viimeisen illan
Segure minha mão se minha perna hesitar ja kun silta se tuulessa keinuu Carregue me, quando minha força acabar olin valmis jo luovuttamaan Me deixe voar das sombras para a luz tunsin kuinka sun sormesi tarttui Me leve sob a proteção de suas asas käsivarteeni voimattomaan Para meu espírito fraco, um escravo de sorte, ja kun köydet mun sillan alta pois sortuu É templo é frágil e bonito päästänyt et silloinkaan Comigo você caminhará em cima desta ponte, Manhã e a última noite?
E quando a ponte balançava no vento pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu Eu já estava pronto para me render kanna kun korteni maahan sortuu Eu sentia como seus dedos agarraram varjoista valoihin lentää anna meu braço impotente siipien suojassa kanna E quando as cordas debaixo da minha ponte se enfraquecem sillä heikko on henkeni onnen orja temppeli sillä vain hento sorja kanssani kuljethan poikki tän sillan aamun ja viimeisen illan
Segure minha mão pidä kädestä kiinni Segure minha mão pidä kädestä kiinni Segure minha mão pidä kädestä kiinni